Luonnon hyvinvointivaikutukset

• Muutama minuutti metsässä: verenpaineesi laskee.
• 20 minuuttia metsässä: tunnet miten mielialasi kohenee.
• 1 tunti metsässä: tarkkaavaisuutesi paranee.
• 2 tuntia metsässä: elimistösi puolustuskyky paranee.

Metsässä samoilu on tehokasta terapiaa. Luonto parantaa mielialaasi jo muutamassa minuutissa ja hoitaa aivojasi yhtä konkreettisesti kuin mielialalääke. Metsässä oleskelu vaikuttaa elimistöön jo muutamassa minuutissa: verenpaine laskee, sydämen syke rauhoittuu ja stressihormonin, kortisolin, määrä vähenee. Tutkimuksen mukaan myös valkosolujen tuotanto lisääntyy, eli puolustuskyky bakteereja ja tulehduksia vastaan kasvaa.

Metsässä kulkeminen on tehokas täsmähoito ahdistukseen, stressiin ja masennukseen. Luonnon tarjoamat elpymiskokemukset ovat monipuoliset. Se parantaa mm. keskittymistä, ongelmanratkaisukykyä sekä lisää elinvoimaisuutta. Luonto synnyttää meissä tutkimuksen mukaan osittain tiedostamattomia, myönteisiä tunteita muita kohtaan sekä lisää turvallisuuden tunnetta. Luonto aktivoi meitä myös liikkumaan ja sitä kautta lisää hyvinvointia.

 

Vuodenajat

Pohjoinen luonto on jatkuvassa muutoksessa: auringon valon lisääntyminen ja väheneminen, lämpötilojen nousu ja lasku, kesän tulo ja talven teko. Suomalainen elämänrytmi on perustunut vuodenkiertoon missä luonto on sanellut vuoden työt.

Kevät
Päivän valoisa aika pitenee kiihtyvällä tahdilla, ja maaliskuun puolessa välissä pohjoisessa on jo yhtä pitkä päivä kuin Etelä-Suomessa. Kevään huumaan luonnossa kuuluu myös lumen sulaminen ja kevättulvat sekä muuttolintujen suurten joukkojen saapuminen.

Kesä
Lapin kesä on valoisuudessaan ja lyhyydessään hyvin intensiivinen. Kesä alkaa perinteisesti juhannukselta, milloin valoa riittää läpi yön. Puhutaankin yöttömästä yöstä. Juhannukselta alkaa myös räkkä eli aika, jolloin vertaimevien hyönteisten kannat ovat runsaimmillaan.

Syksy
Marja-aikaan elokuussa poimitaan talteen hillat, mustikat, kaarnikat (variksenmarjat) ja juolukat sekä myöhemmin vielä puolukat. Valon määrän väheneminen kertoo kasveille ja eläimille lähestyvästä talvesta. Ruska, syksyn väriloisto, on yksi upeimpia luonnonnäytelmiä ja näyttävä merkki kasvien talveentumisesta.

Talvi
Talvi on rauhallista ja levollista aikaa luonnossa. Noin kuukauden kestävän kaamoksen aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Päivän valoisin aika, sinisen hämärän hetki, kestää vähintäänkin neljä tuntia. Revontulet ja kuu valaisevat: lumisessa maisemassa on erityinen tunnelma kuun heittäessä varjoja hangelle! Kaamosaikaa seuraavat talven pakkasjaksot: lämpötila voi pysytellä – 30 asteessa usean viikon ajan.

 

Varustautuminen luontoretkille

Lapin luonnossa retkeillessä sääolosuhteet saattavat vaihdella yllättäen. On tärkeää että mukana on riittävästi lämmintä vaatetta. Lämmön säätelemisen lisäksi tärkeää on myös kuivana pysyminen ja tuulelta suojautuminen. Maastoon soveltuvat ja kosteutta hylkivät jalkineet tekevät matkan teosta mielekästä. Lapissa sanotaankin että: ”Huono sää on vain pukeutumiskysymys!”

Touko-Lokakuu
Kesällä Lapissa voi olla kylmiäkin päiviä jolloin lämpötila voi lähennellä 0 °C astetta. Silloin lämmin välikerros vettä ja tuulta hylkivän ulkoilupuvun alla ei ole liikaa. Hyönteisten vuoksi Lapin luontoon on hyvä varautua pitkähihaisilla ja – lahkeisilla vaatteilla. Sääskiltä suojautumiseen voidaan käyttää myös sääskimyrkkyjä sekä päähineen päälle vedettävää sääskiverkkoa. Luontopoluilla jalkineiden tulee olla jalkaa tukevat ja kosteutta hylkivät. Kumisaapas on hyvä vaihtoehto varsinkin keväällä tai syysaikaan.

Marras-Huhtikuu
Talvella tärkeintä on kerrospukeutuminen. Vaatekerrosten väliin jäävä ilmatila on paras kylmän eristys. Aluskerraston (pitkähihainen ja- lahkeinen) päälle tulee vielä ohut välikerrasto jonka päälle puetaan talviulkoilupuku. Pahimmilla pakkasilla (yli -20) untuvatäytteiset takit ovat parhaimpia lämmön eristäjiä. Päähineen tulee suojata korvia tuulelta. Myös kaula tulee suojata.  Käsineenä paras valinta on reilun kokoinen kinnasmalli, jonka alle voi laittaa ensin aluskäsineen. Talvijalkineen tulee olla pohjallisella hyvin eristetty ja riittävän iso, jotta siihen mahtuu alussukka ja sen päälle villasukka. Vaatteissa olevilla ilmastointiaukoilla huolehditaan kosteuden siirtämisestä pois vaatekerroksista. Vaatteiden tai jalkineiden kastuminen aiheuttaa varmimmin paleltumisen.